Pentujen odottelua ja ruokintapohdintaa
Kirjoittelin tuossa Facebookin Tasapainon bordercolliet -tilille pentujen alkuajoista ja sosiaalistamisesta. Mainitsin tuossa kirjoituksessa myös sen, että pennut tullaan ruokkimaan raakaruualla, ja päätin nyt jatkaa vähän siitä aiheesta tänne.
Olen itse tutustunut raakaruokintaan jo Jerikon ollessa ihan nuori, vajaa 1-vuotias. Aloin sitten "barffaamaan" tai oikeastaan se ei ollut oikeaoppista barffia, koska Jeriko ja Ukko söi kotitekoista ruokaa jossa oli raa'an lihan ja kasvisten lisäksi myös Yrjölän puuroa. Tällä mentiin monia vuosia, ja sitten alkoi markkinoille tippumaan myös raakatäysravintoa. Jupiter kasvoi pentuaikansa Maukkaan raakatäysravinnolla ja sillä jatkettiin myös melko pitkään. Kuitenkin niillä tietämillä kun Troija minulle tuli, tuli myös Ruokaviraston raportti suomalaistenkin raakalihojen sisältämistä bakteereista, myös antibioottiresistenteistä. En ollut niinkään huolissani itsestäni tai koirien terveydestä, mutta ammatin puolesta vähän kuitenkin moniresistenttien bakteerien mahdollisesta kantamisesta, ja tuolloin vaihdettiin nappularuokaan. Troijan ja Noomin pentujakaan en tohtinut raakaruualla syöttää, vaikka ne saikin kyllä omien lampaiden lihaa syötäväkseen nappulan lisäksi.
Nappularuualla Jupiter alkoi pöhöttymään ja jossain vaiheessa Tyrin hieman kasvettua vaihdettiin taas takaisin raakatäysravintoon, koska siitä oli tullut jo taas niin paljon helpompaa (ei vaadi omaa kokkailua). Niinpä ollaan oltu raakaruualla taas jo useampia vuosia ja Keplerkin kasvoi mulle tultuaan raakaruualla, ja olen siihen todella tyytyväinen.
Olen jo vuosien takaa ollut myös tietoinen tutkimusnäytöstä raakaruuan hyödyistä koirien terveydelle. Toisaalta ihan jo maalaisjärjellä ajatellen kukaan tuskin tulisi koskaan väittämään, että ihmiselle tai millekään muullekaan eläimelle terveellisin ravinto olisi ultraprosessoitu ruoka, mutta niin vaan isojen rehuvalmistajatalojen markkinointikoneet ovat saaneet sen myytyä valtaosalle koiranomistajista ja nappulamarkkinat on aivan räjähtänyt käsiin. Vielä parikymmentä vuotta sitten tai vähän tuoreemmassakin historiassa nappularuoka oli uusi ja erikoinen asia kotiruuan tilalle. Silti monet eläinlääkärit katsoo nykyään kieroon jos myöntää koiriensa syövän raakaruokaa, ja nytkin kieltämättä tällä kirjoituksella tuntuu kuin tulisin kaapista ulos.
Joka tapauksessa raakaruokinnan terveysvaikutukset todella kiinnostaa minua ja haluan tehdä kaikkeni, että pennuilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet terveeseen elämään. Koska Troijalla ja Kiirulla, tai Noomilla ja Renellä ei ole kellään mitään suolistovaivoja ollut, on minulle ollut hieman yllätys että Noomin pennuista Loci sairastui IBD:hen hyvin nuorena, ja että Troijan pennuista Ringolla on myös ollut selvää herkkävatsaisuutta. Yhtenä tekijänä olen pohtinut perimää ja monimuotoisuutta, ja Locin kohdalla sukutaulullisesti ulkosiittoinen yhdistelmä tuotti yllättävän korkean sukusiitoksen ja pohdin, että se saattoi olla yksi tekijä tässä. Ringon kohdalla olisi riski, että se voisi kantaa samoja DLA I -haplotyyppejä, koska näitä ei ennen pentuja oltu testattu ja Troija ja Kiiru kantoi samoja. Yhteys DLA II-haplotyypin ja IBD:n välillä on myös osoitettu tutkimuksissa [1-2].
Toisena tekijänä on sitten ruokinta ja sen suotuisat vaikutukset mm. suoliston mikrobiomiin [3] ja pentujen myöhempään sairastumisriskiin sekä IBD:hen [4,5] että atooppisiin ihosairauksiin [6,7]. Toisin sanoen tutkimukset on siis osoittaneet, että pentujen ruokinnalla pentulaatikkoaikana ja sen jälkeen ainakin 6kk ikään asti (lukemissani tutkimuksissa ei oltu katettu tätä vanhempia ikävaiheita) on suotuisia vaikutuksia koiran myöhemmälle terveydelle. Tässä on siis kaksi asiaa johon olen kokenut että voin vaikuttaa, ja mihin olen myös tarttunut: testauttanut jalostuskoirat DLA-haplotyypit sisältävällä monimuotoisuusgeenitestillä, sekä jatkossa ruokin emot ja pennut raakaruualla. Näin toivon voivani vaikuttaa vähentävästi suolistoherkkyyksien riskiin omilla kasvateilla, sen lisäksi että jalostuskoirilla toki mitään herkkävatsaisuutta ei ole ollut.
Tutkimuslähteet alla, mutta hieman kansantajuisemmat Helsingin yliopiston artikkelit aiheesta löytyy näistä linkeistä.
1. A.J German, P.W Bland, E.J Hall, M.J Day. Expression of major histocompatibility complex class II antigens in the canine intestine. Veterinary Immunology and Immunopathology (1998), Volume 61, Issues 2–4, Pages 171-180.
2. Cerquetella M, Spaterna A, Laus F, Tesei B, Rossi G, Antonelli E, Villanacci V, Bassotti G. Inflammatory bowel disease in the dog: differences and similarities with humans. World J Gastroenterol. 2010 Mar 7;16(9):1050-6. doi: 10.3748/wjg.v16.i9.1050. PMID: 20205273; PMCID: PMC2835779.
3. SandriMDal MonegoSConteGSgorlonSStefanonB. Raw meat based diet influences faecal microbiome and end products of fermentation in healthy dogs. BMC Vet Res. (2016) 13:65. 10.1186/s12917-017-0981-z
4. Hemida M, Vuori KA, Moore R, Anturaniemi J and Hielm-Björkman A (2021) Early Life Modifiable Exposures and Their Association With Owner Reported Inflammatory Bowel Disease Symptoms in Adult Dogs. Front. Vet. Sci. 8:552350. doi: 10.3389/fvets.2021.552350
5. Vuori, K.A., Hemida, M., Moore, R. et al. The effect of puppyhood and adolescent diet on the incidence of chronic enteropathy in dogs later in life. Sci Rep 13, 1830 (2023).
6. Hemida M., Vuori KA., Salin S., Moore R., Anturaniemi J., Hielm-Björkman A. Identification of modifiable pre- and postnatal dietary and environmental exposures associated with owner-reported canine atopic dermatitis in Finland using a web-based questionnaire. PLoS ONE. (2020) 15:e0225675.
7. Manal B. M. Hemida, Siru Salin, Kristiina A. Vuori, Robin Moore, Johanna Anturaniemi, Sarah Rosendahl, Stella Maria Barrouin-Melo, Anna Hielm-Björkman, Puppyhood diet as a factor in the development of owner-reported allergy/atopy skin signs in adult dogs in Finland, Journal of Veterinary Internal Medicine, Volume 35, Issue 5, September-October 2021, Pages 2374–2383,