Uusi tulokas laumaan
Meidän koiralauma on ollut nyt nelihenkinen reilu 1,5 vuotta Ukon kuoleman jälkeen. Jeriko täytty joulukuussa 15v, Jupiter tammikuussa 8v, Troija täyttää maaliskuussa 6v ja Tyr on vajaa 4,5v. Vanhin ja nuorin eläkeläisiä. Varsinaisesti en ole aikonut omaan elämäntilanteeseen (asun viikot Vantaalla ja viikonloppuisin sitten ajelen kotiin Valkeakoskelle jos ei ole töitä) pentua ottaa, mutta kieltämättä jo viime kesänä olin lähes tuomassa Puolasta pennun, kunnes kävi ilmi että kyseisellä pennulla sekä parilla sisaruksellakin oli napatyrät ja lisäksi isän siskolla SRMA. Jätin pennun tuomatta ja olen ollut ihan tyytyväinen päätökseeni.
Tyrin selkävaivat (joista mun piti joskus kirjoitella tänne erikseen, mutta ehkä aihe on ollut liian raskas niin en ole saanut aikaiseksi) on kuitenkin oireillut hankalana loppuvuodesta ja huoli tulevaisuudesta on painanut aika raskaana mun mieltä.
Tässä mielentilassa ei ehkä ollut hyvä idea lähteä Marian kanssa katsomaan Pluton pentuja, mutta silloin koin, että todella kaipaan pennun tuoksua, jotain söpöä, pörröistä ja viettää aikaa sellaisia pallutellen joilla on elämä pelkästään edessä. Siellä sitten silmiin iskeytyi kuitenkin toinen soopeleista pojista. Ensinnäkin sen ilmeessä oli jotain hyvin samaa kuin Jerikolla samassa iässä, ja toisekseen sen käytöksessäkin oli jotain samaa ja jotain joka magneetin lailla veti mua puoleensa. Olin heti aika myyty. Enkä tainnut osata peittääkään sitä kovin hyvin. Pari päivää mietittyäni laitoin viestiä ja kysyin, että olisiko kyseinen pentu mulle vielä vapaa.
Niinpä meille sitten muutti Jerikon pojan poika, Yer Omen Second Big Bang. Iiris oli viralliset nimet keksinyt jo ennen kuin pentuja käytiin katsomassa ja toivon, että tää nimikin on jonkinlainen enne. Ehkä tämä on tähtiin kirjoitettu. Jerikon seuraaja. Ylipäätäänhän Jerikon jälkipolvet ja sen "linja" on mulle todella tärkeä ja rakas, ja yhtäläisyydet isoisään teki ja tekee Kepleristä erityisen.

Kepler (nimetty tähtitieteilijä Johannes Keplerin mukaan) tuli meille sunnuntaina ja se on saanut aikamoisen tulikasteen mun arkielämään. Se on kuitenkin pärjännyt todella hienosti ja kaiken kaikkiaan se on aivan todella hieno pentu. Kepler on rohkea ja reipas, ei ole arastellut vielä mitään. Se vaikuttaisi muistuttavan isoisäänsä myös sen puolesta, että ehkäpä se on vilkkausasteeltaan hieman rauhallisempi, vaikka kyllä silläkin vauhtia riittää ihan riittävästi. Se on luontaisestikin aika kontaktinhaluinen, vaikka myös itsenäisyyttä löytyy. Tosi kivassa tasapainossa nämä. Lisäksi se vaikuttaa olevan tosi nopea oppimaan (tänään vasta ekoja oikeita treenejä) sekä omaavan tosi hyvän kyvyn sisäiseen säätelyyn ja impulssikontrollin. Kepler onkin ketterä ja selvästi luottaa omiin kykyihinsä. Aika näyttää mitä tästä tulee, mutta en ole kyllä yhtään katunut tätä heräteostosta.